Helsingin kirjamessut olivat jälleen keränneet sekä ylettömästi yleisöä että mahtavan joukon esiintyjiä. Pelkästään suomenkielisiä kirjailijoita esiintyy yli sata sen neljän päivän aikana, jonka messut kestävät. Iltapäivällä alkoi messuhallin ilmakin olla melko paksua ja hiki virtasi, vaikka takit oli pitkien narikkajonojen pelossa sullottu kasseihin.
Henkilökohtaisesti nautin eniten (kassiin kerääntyneiden kirjojen lisäksi tietenkin)  oman kustannustoimittajani ensitapaamisesta Kirjapajan osastolla. Mielestäni olimme heti samalla aaltopituudella ja yllätykseksemme totesimme olevamme melkein saman ikäisiäkin. Toinen kohokohta oli Jukka Itkosen haastattelu Runoraittia varten. Olen ennenkin ollut kuulemassa hänen esiintymistään, ensimmäisen kerran kai kymmenisen vuotta sitten Jyväskylässä, mutta tämä esiintyminen ja sen jälkeinen haastattelu kyllä jäävät mieleen. Itkosen runot ovat aina onnistuneet koskettamaan minua, mikä on mielestäni lastenrunoissakin tärkeää.
Kirjastoseuran osastoa en ahkerasta suunnistuksesta huolimatta onnistunut löytämään. Sen sijaan löysin Kaarina Helakisa -seuran osaston. Enpä tiennyt moista seuraa olevankaan. Taitavat saada minusta uuden jäsenen!  Pekka Mäkelä kertoi myös kiinnostavasti uudesta kirjastaan, mutta juuri muita haastatteluja en ehtinyt kuulemaan. Noin isot messut vaatisivat vähintään kahden päivän vierailun, toisena voisi tutustua messuosastoihin, toisena kuunnella kaikki mielenkiintoiset haastattelut.
Pikkuneiti ei tällä kertaa ollut mukana messuilla. Sen sijaan hänellä oli tuliaistoiveita: kaksi kirjanmerkkiä ja keksikulho. Valitettavasti onnistuin toteuttamaan vain ensimmäisen toiveen - mutta sain Risto Räppääjä -kirjanmerkkiin Tiinan ja Sinikan nimmarit!